Mii leat ilus go beassat almmuhit geat ožžot BKH buvttadanstipeanddaid 2024. Dát nana dáiddárat leat ožžon fuopmášumi iežaset erenoamáš prošeavttain ja go sii áŋgirit guorahallet iešguđet narratiivvaid ja oaidninsajiid.
Lena Stenberg
Lena Stenberg prošeavttas lea mielde arkeologiija, historjá, muitaleapmi ja dáiddára bargu. Stenberg lea boares govain gávdnan soga boares geasseorohaga, ja ovttasbarggus Romssa suohkaniin ja Sámedikkiin son áigu cegget goađi dan báikái. Su prošeavtta dokumenteren ja gaskkusteapmi Davvi-Norgga dáiddamuseas leat oassin su stipeandaohcamuša.
Hans Ragnar Mathisen og Lin Pei-Han
Guovtti dáiddára, Hans Ragnar Mathisen ja Lin Pei-Han, bistevaš kultuvrraid gaskasaš ovttasbargu lea šaddan dovddusin, go dat ovddida kultuvrralaš ja dáiddalaš lonohallama. Soai guorahallaba álgoálbmogiid identiteahtaid, kultuvrralaš rahčama ja aktivismma hámiid ja dat lea vuođđun sudno dáiddabargui, ja buktet ovdan moderniserema váikkuhusaid árbevirolaš eallimii. Jury oaidná sudno rájáid rasttildeaddji ja buolvvaid gaskasaš gulahallama mávssolaš prošeaktan, mii čájehuvvo SDG:s 2026.
Marte Lill Somby
Marte Lill Somby sierračájáhusas Sámis 2024 ja 2025, nubbi SDG:s ja nubbi AZK:s leat nana šalddit su dáidagii. Jury deattuha su prošeavtta, «Sárgojuvvon geađgái», mii ovdanbuktá sámi nissoniid vásáhusaid psyhkalaš, fysalaš dahje seksuála veahkaválddis ja illastemiin, maig lagaš olbmot leat dahkan Sámis. Su dáidagat, mat leat fotogovat, báccit, giella ja jietnabarggut, ovdanbuktet muitalusaid čiekŋalit.
Liselotte Wajstedt
Liselotte Wajstedt johtá ja guorahallá resonánssa juoigamiin, mii lea árbevirolaš sámi dáidda. Lihkastemiin, dánsumiin ja čuojanasaiguin son geahččala fáhtet luonddu jietnagova váibmosa. Bargo hábmejuvvo oanehaš filbman, animašuvdnan, govvan ja jietnan.
Ollu lihkku dáiddáriidda, Lena Stenberg, Hans Ragnar Mathisen, Lin Pei-Han, Marte Lill Somby, ja Liselotte Wajstedt, geat ožžo BKH stipeandda 2024!
