Čájeheaddji: Marja Helander.
Čájáhusas Silence – Jaskes eatnamat (Tyst land), joatká Marja Helander suokkardit Sámi, Davvikalohta ja Fennoskándia industriála ja postkoloniála eanadaga. Olu estehtalaš árbevierut ja dáiddalaš ovdanbuktinvuogit doibmet ovttas su giddejeaddji ja čalbmáičuohcci govaiguin ja videobargguiguin.
Helandera maŋemus prošeakta Silence – Jaskes eatnamat doalaha fátta fokusa Davvikalohta eanadagaide, earenoamážit dainna go geahččala gávdnat industrialiserema váikkuhusaid, ja earenoamážit mo ruvke- ja čáhcefápmoindustriija lea váikkuhan, guovlluide ja eatnamiidda ja daid historjjálaš ja dálá dillái ja boahtte áiggi gáttuide. Silence lea viiddiduvvon eksistensiála (leahkima), sosiála ja politihkalaš portreahtta davvi eanadagain, hábmejuvvon Helandera miellaláhkedievasmahtti ivnniiguin ja allegoralaš videobargguin.
Vaikko Helandera govat dávjá leatge dokumentáralaš ja, geavaha son hirbmat olu estehtalaš ja dáiddalaš bargovugiid ovttas deattuhan dihte ja čiekŋudan dihte sihke sisdoalu ja hámi. Helander geavaha čehpet ja iešguđetláhkai romantihka árbevieruid go guoská juste eanadatsuorgái, go boktá subliibma balu ja seammás evttoha ávdinvuođa, guđđojuvvoma, vajálduhttima dahje imašlačča elemeantan vásihit eanadaga. Dáiddár dadjá ieš: “Háliidin ahte galgá leat veahá imašlaš, vaikko ii juohke scena sáhte dadjat leat čáppahin konvenšunealla mearkkašumis.” Earát stohket jávkkusvuođain ja lagasvuođain, go čuovga dahje fysalaš eastagat čihket, dahket guhkas eret dahje amasin dan duohta motiivva. Dahje dat gáfadis idja čuovga, mii lea dovdomearka olu govain, mii buvttiha guorosvuođa, doaimmahisvuođa dahje muhtunlágán billisteaddji hásttuheaddji vuordámuša. Dasa lassin, dego vuostálasvuohtan daidda davvi eanadagaid govaide main lea industriija, ruvket ja čáhcefápmorusttegat, duolva ja erošuvdna, govve Helander urbána birrasiid, nugo ovdamearkka dihte idja scenat su ruovttubáikkistis Helssegis, ovdamearkan loaktimii mii lea sivvan luondduvalljodagaid boasttugeavaheapmái. Maiddái das sirdojuvvojit duohta fysalaš eanandaga identifiseren šaddat mentála visualiseremin, mas miellaláhki manná govaide.
Helandera videot, gos dáiddár ieš dávjá neaktá kamera ovddas, addá sihke dovdo- ja vásáhus dimenšuvnnaid. Trambo njáhkki ávkkehisvuohta, mii geassá, bissána njuikut muhtun áigái, ja dasto joatká rundimis stuora trampoliinna muohttaga badjel viiddis ávdin dálveeanadagas. Dahje dat duođalaš rituálalaš ja lihkká bilkideaddji Dolastallat gos video olbmot juogadit varas gáfegohppu guovžžain, sámi kultuvrra basimus elliin, doppe mii orru leame heaittihuvvon industriija bázahus. Dahje áiggi vássima, luonddu seailuma ja rahčama máidnun, ja áhčči herbarium mii lea The Flowers of the Kola Peninsulas (Guoládaga šattut).
Marja Helander eallá ja bargá Helssegis, Suomas. Sus lea Master govvemis Alvar Aalto Universitehtas. Son bargá eanemus govaiguin ja videoiguin, mas su dáidaga guovddáš fáddán leat Sámi eanadagat, govahallamat identitehta birra mat leat čadnon sámi ja oarje- máilmmi kultuvrii, sohkabeliide ja máttuide. Marja Helander lea oassálastán sierra ja joavkočájáhusain riikkaidgaskasaččat –earret eará Kanadas, duiskkas ja skandinávalaš riikkain loahpa 1990-logu rájes. Su dáidagat gávdnojit olu almmolaš čoakkáldagain Skandinávias.
Kuráhtor: Jan-Erik Lundström.
