Govvadáiddár Per Adde riegádii cuoŋománu 17. b. 1926 Filipstadas, Ruoŧas. Son studeregođii dáidaga Göteborgas 1946 ja gearggaid Stockholma dáiddaakademias 1955-60. Son fárrii Graddisii, Davvi-Norgii, 1961.
Per áibbašii nuorran jo davás, ja nagodii 1947 oastit kano, mainna meallugođii jávrriid ja jogaid. Áiggi mielde son joavddai Árjjepluove davábeale duoddariidda. Doppe vásihii sámi kultuvrra ja oahpásmuvai dađistaga sámi birrasiin, oaččui ollu oahppásiid ja oahpai birget duoddaris. Son reaŋggui sámiid luhtte ja vásihii lahka váldoservodaga guottuid ja mo sámi guovlluide bahkkejit. Son bargagođii áŋgirit sámiid vuoigatvuođaid beales. Per lei oskkáldas lundui ja luonddugáhttemii ja čuolai erenoamážit boazodoalu beales, ja das leat báhcán mávssolaš luottat.
Álttá miellačájáhusain Per lei mávssolaš rollas. Dalán miellačájáhusaid maŋŋá dáistališgohte Sáltoduoddara-Svartisena huksema vuostá. Son hálai sámiid oainnuid beales gielddaid, fylkkaid, Stuorradikki ja Ráđđehusa eiseválddiide – dáistaleami boađusin ásahuvvui Sáltoduoddara-Svartisena álbmotmeahcci. Ášši joatkkan ásahuvvui maŋážassii Nordlándda álbmotmeahcceguovddáš Saltdala Storjordii.
2013 Nordlándda fylka ásahii Adde Zetterquista dáiddagalleriija, vai dan olis seailluhit ja gaskkustit Per ja Kajsa Zetterquista dáidaga boahtteáigái. Galleriija lea seammá dálus go Nordlándda álbmotmeahcceguovddáš.
Per Adde barggai maiddái dáiddapolitihkain, erenoamážit govvačehpiid fágaservviin. 2006 son oaččui gonagasa golleánsomedálja vuođuštusain: «Son oažžu ánsomearkka go lea viidát, máŋggabealagit ja olles eallima bargan áŋgirit govvadáidaga gaskkustemiin, ásahan dáiddárguovddáža, bargan biras- ja luonddugáhttemiin ja rahčan sámiid vuoigatvuođaid beales!»
Per Adde govvagiella lea ekspressionisttalaš, váldun nana njuohtanenergiija, dynámalaš ja friija ja persovnnalaš kolorisma. Son dadjá ieš:
«Sávan ahte olbmot deaivvadit mu govaiguin njuolga – dárbbaškeahttá geavahit sániid. Mun lean gal oktii cealkán ná, ja dat lea sihke duohta ja mearkkašahtti:
Luonddu hámiid ja ivnniid nohkameahttun variašuvdna,
eallima ja lihkasteami valljodat, addá munnje mávssolaš impulssaid.
Dat lea juoga lágan katalysáhtor mu bargui, mas geahččalan
ovdanbuktit iežan vásáhusaid ja iežan eallindovddu govvan –
gova bargovugiiguin.»
Per dáiddalaš bargu álggii 1958, ja son lea doallan lohkameahttun čájáhusaid miehtá Davviriikkaid, ja lea ovdanbuktán man čiekŋalit son dovdá ja vásiha lagašvuođa sámi kultuvrii ja eanadagaide. Su dáiddalaš barggut duođaštit ovttasbarggu ja oktavuođa sámi álbmogii, nu mo su luovvalas eallin ja johtin Sápmái.
Per Adde – retrospektiiva čájáhus, bovde ámmátdáiddabargiid, dáiddaáŋggirdeddjiid ja gehččiid viidát buokčalit čiekŋalasat Per Adde máŋggabealat eallimii ja doaimmaide.
